Museo auki ke, la, su klo 12-17.

Historia

Villa Gyllenbergiä ylläpitää Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, jonka perusti vuonna 1949 suomalainen pankkiiri Ane Gyllenberg (1891–1977) ja hänen puolisonsa Signe Gyllenberg (1896–1977).

Pankkiiriliike Tom Sahlberg Oy:ssä työskennellyt pankkiiri Ane Gyllenberg ja pankkineiti Signe Säfström avioituivat vuoden 1919 itsenäisyyspäivänä, ja seuraavana vuonna syntyivät kaksostyttäret Margareta ja Marianne. Konkurssikypsä pankkiiriliike irtisanoi Anen 1920-luvun lamassa. Kiinteistöillä kauppaa käynyt Ane pystyi kuitenkin ostamaan pankkitoiminnan vuonna 1925. Yritys menestyi kovan työn myötä ja vuonna 1936 sen nimeksi muutettiin Pankkiiriliike Ane Gyllenberg Oy. Taloudellinen kasvu mahdollisti taidekokoelman keräämisen ja Villa Gyllenbergin rakentamisen ja loi perustan museon ja säätiön nykyiselle toiminnalle.

Signe ja Ane Gyllenbergin hääkuva vuodelta 1919.
Signe ja Ane Gyllenbergin hääkuva vuodelta 1919.

Ane Gyllenberg suunnitteli Villa Gyllenbergin yhdessä veljensä Börjen kanssa. Arkkitehti Matti Finell valittiin laatimaan lopulliset piirustukset talosta, joka valmistui vuonna 1938. Huvilan esikuvana oli Kustaa III:n paviljonki Albert Edelfeltin maalauksessa Bellman soittaa luuttua Kustaa III:lle ja Kustaa Mauri Armfeltille Haagassa (1884), jonka Ane antoi Signelle huomenlahjaksi. Villa Gyllenbergin valmistuttua perhe muutti Helsingin Puistokatu 5:ssä sijainneesta huoneistostaan Kuusisaareen. Aikuiset tyttäret muuttivat omilleen muutaman vuoden kuluttua, mutta Signe ja Ane asuivat huvilassa elämänsä loppuun asti.

Villa Gyllenberg 1930/1940-luvulla.
Villa Gyllenberg 1930/1940-luvulla.

Puutarhalla oli oma erityinen paikkansa Signe ja Ane Gyllenbergin sydämissä, ja he viettivät siellä paljon aikaa. Ensimmäiset puutarhasuunnitelmat laati Paul Olsson, oman aikansa menestynein puutarha-arkkitehti. Suunnitelmissa vanhojen puiden oheen istutettiin perennoja ja pensaita, joista puutarhuri Eino Lindholm piti hyvää huolta. Tontin kaakkoisosaa hallitsivat marjapensaat ja omenapuut, joiden sato varastoitiin talveksi. Ane oli myös kiinnostunut biodynaamisesta viljelystä.

Ane Gyllenberg oli luonteeltaan keräilijä. Hänen ensimmäinen taidehankintansa oli Mikael Stanowskyn merimaisema, jonka hän osti vuonna 1909 viidellä markalla. Vuosien varrella koti täyttyi posliini- ja hopeaesineistä sekä ennen kaikkea kuvataiteesta. Anen hyvä ystävä taidekauppias Gösta Stenman toimi usein neuvonantajana ja välitti Anelle muun muassa Helene Schjerfbeckin maalauksia. Pariskunnan taidekokoelma täydensi tyylikkään edustuskodin sisustusta, ja maalauksen lailla huvila ilmensi heidän kiinnostustaan kauneuteen ja henkisyyteen.

Henkisyydestä kiinnostuneet Signe ja Ane Gyllenberg päättivät perustaa vuonna 1949 nimeään kantavan säätiön, jonka tarkoituksena oli tukea lääketieteellistä psykosomaattista tutkimusta ja veritutkimusta sekä ylläpitää heidän taidekokoelmaansa. Signe ja Ane kuolivat vuoden 1977 aikana ja pariskunnan toive, että Villa Gyllenbergistä tehtäisiin museo, kävi toteen vuonna 1980.